52 tarinaa LPKY:stä – Yhdistystoiminta epidemioiden keskellä (21/52)
Poikkeusolot ovat aina yhdistystoiminnalle haastavia tilanteita. Viime viikkoina olemme tarinoissa sivunneet 50-luvulla puhjenneen raivotaudin vaikutuksia jäsenmäärään sekä yhdistyksen talouteen. Jäsenistön määrä laski rajusti koko vuosikymmenen ajan osittain epävarmuuden vuoksi ja osittain siksi, että monet joutuivat lopettamaan koirien pidon kokonaan. Talouskin kärsi osansa poikkeusajoista.
Muitakin vaikutuksia oli. Etenkin metsästyskoirien omistajat joutuivat hankalaan tilanteeseen, sillä metsällä olleet koirat levittivät herkemmin tautia eteenpäin. Koirien rabiesrokotuksiin panostaminen lievitti hieman tätä ongelmaa. Arkistoissa ei ole tarkempaa tietoa, kuinka monta koiraa altistui raivotaudille, mutta ilmeisesti tautitapauksia oli myös jäsenistön koirien keskuudessa.
Epidemian alkuvaiheessa yhdistyksen virallinen harjoitus- ja kilpailutoiminta keskeytyi 8 kuukauden ajaksi lähes kokonaan. Lisäksi joitakin toimintarajoituksia oli ainakin kesäisin vuosina 1952-1954. Rajoitusten vuoksi yhdistyksellä oli vuosikymmenen puolivälissä pulaa tavoitteellisesti treenaavista koirakoista ja kouluttajista, joten toiminnassa panostettiin epidemian jälkeen uusien aktiivisten jäsenten jatkokoulutukseen.
Syksyn 1954 jälkeen Lappeenrannasta ei enää löytynyt raivotautitapauksia vaikka epidemia jatkui Etelä-Suomessa vielä vuoteen 1959 asti. Epidemian laajuuteen nähden yhdistys selvisi verrattain pienin seurauksin vaikeimmista vuosista.
Valitettavasti raivotauti ei jäänyt alueen viimeiseksi tartuntatautiongelmaksi. Heti vuonna 1955 Lappeenrannan alueella levisi penikkatauti, joka koitui myös kuuden yhdistyksen koiran kohtaloksi. Tarkempia tietoja taudin laajuudesta tai vaikutusalueesta ei ole yleisissä lähteissä mainittu. Epidemian kesto ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kovinkaan pitkä, joten sen vaikutus yhdistystoimintaan jäi pieneksi.
Vuonna 1988 Kaakkois-Suomessa levisi jälleen raivotauti, joka oli kulkeutunut alueelle rajan takaa. Tällöin epidemia ei onneksi räjähtänyt käsiin samalla tavalla kuin 50-luvulla, joten yhdistys selvisi siitä käytännössä vaikutuksitta. Aktiivista koetoimintaa epidemia ei ainakaan rajoittanut – vuoden aikana yhdistys järjesti yhteensä 13 koetta, joista 4 oli jäsentenvälisiä kokeita.
Vuoden 1988 jälkeen Suomessa ei onneksi ole ollut enää raivotautiepidemioita. Rokotetta sisältävien syöttien levitys luontoon on ennalta-ehkäissyt pitkään myös rajojen ulkopuolelta tulevia tartuntoja.
Viimeisin yhdistyksen toimintaan vaikuttanut tartuntatauti oli tietysti koronavirus, joka aiheutti monenlaisia rajoituksia etenkin yhdistyksen koulutustoimintaan vuosina 2020 ja 2021. Tällä kertaa nelijalkaiset ystävämme eivät olleet epidemian keskiössä kuten aiemmin. Toivotaan, että sekä me ihmiset että eläinystävämme pysymme terveinä myös tulevina vuosina!
--
LPKY juhlistaa 80. toimintavuottaan vuonna 2026. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme tarinoita yhdistyksen historian varrelta. 52 tarinaa LPKY:stä -juttusarjassa tutustumme yhdessä toiminnan historiaan, hauskoihin tapahtumiin ja erilaisiin kommelluksiin. Julkaisemme uuden tarinan aina perjantaisin!