Sinä + Minä = Yhdistys

18.06.2021

Alla oleva kirjoitus on palveluskoiraharrastajien kansallisesta facebook-ryhmästä, mutta se sopii muuhunkin harrastus- ja yhdistystoimintaan.

LPKYnkin riveissä on valtavasti tietoa, taitoa ja yhdistyshenkisyyttä. Toivottavasti myös tulevina vuosina saamme harrastaa näinkin monipuolisesti! Uusia ja kokemattomampia talkoolaisia, kokeenjärjestäjiä sekä toimihenkilöitä ohjataan ja neuvotaan, koska se edistää kaikkien meidän harrastamista. Uutta energiaa kuitenkin myös kaivataan, jotta kokeneemmatkin pääsevät omien koiriensa kanssa kokeisiin sekä treenaamaan. Kiitos kaikille yhdistyksemme toiminnan eteen töitä tehneelle!

PK-harrastajalle

Toivoisin, että jokainen harrastaja huomaisi, että kokeita ja kisoja eivät suinkaan järjestä kerhot. Kerho ei pidä kenttää kunnossa, eikä kerho siivoa vessaa. Kerho ei myöskään vie roskia tai hanki uusia treenivälineitä. Kerho ei järjestä edes niitä kursseja. Kokeita ja kursseja järjestävät harrastajat, eli sinä ja minä*. Harrastuksen mahdollistavat harrastajat, eli sinä ja minä. Kaiken sen oman työn, perheen, omien koirien treenaamisen, pihatöiden ja kaupassa käymisen ohella. Sinä ja minä.

Kokeiden järjestäminen vaatii minulta useiden päivien työpanoksen, vastuun ottamista, kyselemistä, tiedon etsimistä, soittelua, sähköposteja, tarkkaa suunnittelua, organisointia, autolla ajelua, ja samalla se tarkoittaa, etten itse voi kokeeseen osallistua. Minä en ole kerho, minä olen aivan samanlainen harrastaja kuin sinäkin.

Minä olen oppinut nämä asiat tekemällä, kyselemällä, uskaltamalla, etsimällä tietoa ja menemällä kokeneempien mukaan. Minä olen soittanut Palveluskoiraliittoon ja kysynyt niin tyhmiä kysymyksiä, että olen henkisesti läpsinyt itseäni naamaan. Minä olen seissyt vesisateessa ja odottanut että viimeinenkin kisaaja saadaan metsästä pois, sillä minä olen heistä vastuussa enkä minä voi lähteä kotiin vaikka sukat kastuvat, päätä särkee ja väsyttää niin että melkein itkettää. Minun koirani odottaa yksin kotona kun sinun koirasi kilpailee.

Minulla on ollut ensimmäinen koira enkä ole osannut mitään. Välillä tuntuu etten osaa vieläkään. Mutta minä olen halunnut tehdä, auttaa muita, oppia. Minä olen halunnut harrastaa ja mahdollistaa harrastamisen myös muille. Vapaaehtoisesti.

Minä tilaan uudet hyppyesteet kerholle kun vanhat ovat huonoja. Minä järjestän kurssin uusille koiraharrastajille, joista minä toivoisin tulevan taas uusia kurssinvetäjiä. Minä järjestän kokeet ihmisille joiden toivon järjestävän kokeet joskus myös minulle. Koska minä tiedän, ettei se kerho niitä järjestä. Hieno treenikenttä ei niitä kokeita järjestä, eikä edes se mahtava metsä. Minä myös maksan saman jäsenmaksun kerholle kuin sinäkin. Kerho ei ole yritys joka tarjoaisi palveluita maksusuorituksia vastaan. Kerho = Sinä ja minä. Jos sinä et järjestä kokeita, silloin jää vain minä. Kauanko minä jaksan? Kuinka monta koetta minä jaksan järjestää, kuinka monta kurssia? Mitä tapahtuu kun minä en enää jaksa?
*minä = ei välttämättä juuri kirjaimellisesti allekirjoittanut.

Alkuperäinen teksti: Laura Hanni. Julkaistu alunperin Rovaniemen Palveluskoirakerhon Facebook-ryhmässä.